sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Tietohaaste

Lukumadon ensimmäinen kiertävä haaste lähtee käyntiin nyt.
Viime aikoina tiedon sirpaloituminen ja kunnollisen tiedon määrän vähentyminen on puhuttanut eri medioissa. Tieteeltä ja koulutukselta leikataan rahaa; ääntäkin tätä vastustamaan riittää. Kuitenkin sellainen yksi merkittävä tiedon osa-alue jää puutteelliseksi, ääniä puhumaan ei juurikaan ole, kun kyse on tietokirjoista. Äidinkielen opettajain liiton blogiteksti vuodelta 2014 on valitettavan ajankohtainen.
Blogeihin tietokirjoja ei juurikaan päädy, sillä niitä ei lueta välttämättä kannesta kanteen ja halu arvostella vain osittain luettu kirja voi olla heikko. Tietokirjan merkitys on myös muutakin kuin tiedon levittämistä. Se on myös yksi keino, jolla mahdollistetaan, että suomenkin kielialueella on keinot puhua tieteen viimeisimmistä tuloksista, muulla kuin englannilla. Väitökset ja yliopiston muut tiedejulkaisut englannistuvat kovaa vauhtia, näin täytyy tehdä, jos tutkimukselle haluaa näkyvyyttä. Tietokirjoja vielä julkaistaan kummallakin kotimaisella, suomeksi ja ruotsiksi. Hieman toisesta näkövinkkelistä tarkasteltuna asian tärkeys saattaakin jo avautua. Pohjois-saamen (saamen kielistä elinvoimaisin) kielistä oppimateriaalia on pitkälti vain ala-asteelle, yläasteellekin jonkin verran. Lukiossa onkin enää vain äidinkielen oppikirja pohjois-saameksi. Kirjallisuutta käännetään vähän ja jotkut saamelaiskirjailijat julkaisevatkin teoksensa jo heti alun alkaenkin esimerkiksi suomeksi, jotta saisi enemmän lukijoita -> enemmän rahaa -> ei käännöskustannuksia. Pohjois-saame kuten muutkin saamet on luokiteltu uhanalaisiksi kieliksi. Miksi? Koska niille ei ole käyttöä ja ne sulautuvat jatkuvasti isompiin kieliin, kun uudet sanat otetaan käyttöön. Tiedättehän te esimerkiksi tämän ihmeellisen suomi-englanti-sekoituksen.
Tässä haasteessa tuodaan esille tietokirjallisuutta ja tietoa.
Ohjeet:
  • Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi.
  • Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä - siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameiksi, kveeniksi, meänkielellä jne
  • Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo.
  • Aikaisempi kirjoitukseni tietokirjoista. Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.
  • Haasta mukaan vähintään kolme blogia jakamaan tietoa eteenpäin.

  • Ristiretket on ulkoasultaan upean näköinen ja kerronnaltaan kiinnostava kokonaisuus ristiretkistä. Teoksen kuvaama aikajakso ulottuu vuodesta 300 jaa aina nykypäivään asti piirtäen selkeän kokonaiskuvan eri ristiretkistä ja taisteluista.
  • Pelastussotaa Suomessa 1889 - 1989 -teoksessa kerrotaan pelastusarmeijan perustamisesta Englannissa ja liikkeen leviämisestä Suomeen ja liikkeen toiminnasta Suomessa. Liikkeen historiaa kuvataan monipuolisesti ja kiinnostavasti eikä teoksessa ole juurikaan valittamista.
  • Ulos maailmaan sisältää upeita kuvia, kiinnostavia taulukoita ja mielenkiintoista tekstiä. Teoksessa esitellään suomalaisen merenkulun historia keskiajasta nykypäivään. Selkeän kokonaiskuvan lisäksi teoksesta oppii myös joukon yksityiskohtia.
  • Äventyret Sverige valottaa Ruotsin talous- ja sosiaalihistoriaa keskiajasta eteenpäin. Ulkoasu kutsuu tutkailemaan ja samalla oppii myös ruotsia selailun ohessa.
  • Hyllyjeni viimeisin tietokirjatulokas on Dick Harrisonin Ett stort lidande har kommit över oss, historien om trettioåriga kriget. Järkälemäinen teos on pitkä kuin kolmikymmenvuotinen sota eikä siinä ole juurikaan kuvia. En ole vielä kovin paljoa ehtinyt tutustua, mutta teos on ehtinyt jo siitä huolimatta vakuuttaa tiedon määrällään. Näin yksityiskohtaista ja laajaa kuvausta ei taitane kyseisestä sodasta olla toista.
Nettisivut
  • Globalis. Globaliksesta löydät lyhyen tietoiskun 200 maasta, useita satelliittikuvia ja tilastoja. Globaliksessa voi luoda erilaisia karttoja ja tilastoja sekä tutkailla missä päin maailmaa on kriisi meneillään. Voi myös katsoa interaktiivisesti miten ihmisen toiminta vaikuttaa jäätikön sulamiseen tai mitkä maat ovat ratifioineet esimerkiksi kansainvälisen rypäleasesopimuksen.
  • Logos. Logoksessa esitellään filosofian termejä ja henkilöitä artikkeleiden muodossa ja tietomäärä laajenee jatkuvasti. Artikkeleihin sisältyy myös kirjallisuus- ja linkkivinkit. Tiedätkö jo mitä Alain Badiou on tehnyt tai mistä puhutaan kun aiheena on fenomenologia?
  • Tieteen termipankki. Termipankkiin kootaan kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen termistöä ja niiden selityksiä kaikkien saataville. Kiinnosti sitten kosmologia, epidemologia tai Aasian tutkimus, pankista on löydettävissä termien selityksiä ja niiden vieraskielisiä vastineita.
  • Google scholar. Tunnetko jo Google scholarin? Tämä hakukone on oiva apu silloin, kun haluaa suodattaa hakutuloksista pois kaikki suomi24:set ja wikipedian artikkelit. Scholarin avulla voi etsiä eri alojen tieteellisiä julkaisuja lukuisilla eri kielillä.
  • Freemeteo. Freemeteon avulla pystyy löytämään säätietoja 11 miljoonasta paikasta, tarkan säähistorian ja satelliittikuvia sekä sääkarttoja. Oma Jakutskin säätutkimukseni on kiittänyt näitä sivuja monta kertaa ja ainakin kyseisen paikan osalta myös luotettava lähde.
Haastan mukaan seuraavat bloggaajat:
Marjatan kirjaelämyksiä ja ajatuksia
Eniten minua kiinnostaa tie
Kirjojen kamari

6 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta, LUkumato! En lue tietokirjoja niin monipuolisesti kuin sinä, mutta enköhän minä jonkinlaisen kirjoituksen saa aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä, että yrittää. Etköhän sinä löydä viisi tietokirjaa, jotka ansaitsevat tulla esitellyiksi. Kiva, että otit haasteen joka tapauksessa vastaan.

      Poista
  2. Hieno haaste, tottahan toki tartun tähän, kun vain kerkiän.

    VastaaPoista
  3. Sain tämän hienon haasteen Kirjasähkökäyrältä. Luen tietokirjoja myös blogiini, joten haaste oli mieluisa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että haaste leviää ja on mieluisa.

      Poista

LinkWithin